Pieni juttu parvekkeista.

Päätin tänään että kevät on tervetullut ja kesä koputtelee jo ovea. Juodessani kahvia, aurinko lämmitti ikkunan läpi poskiani niin lämpimästi että päätin pukea takin ylleni ja jatkaa nautiskelua parvekkeella. Talven jäljiltä sieltä löytyi pölyttynyt tuoli ja muutama puinen kukkaruukku. Kotimme parveke on asuntoon nähden suht iso, mutta vaikka ei saisi valittaa, toivoisin sydämessäni että minulla olisi oma pieni piha jonne saisin rakentaa viihtyisän terassin (ja josta löytyisi mukavat somat kalusteet).

Parvekkeemme on siitä hyvä että se on auringon suosima. Aurinko nimittäin porottaa siihen koko päivän, ja niinpä se kesän tullen muuttu suorastaan toiseksi huoneeksi jossa vietämme paljon aikaa. Viime kesä oli ensimmäinen jonka saimme viettää tässä asunnossa. Hankimme parvekkeelle sähkögrillin ja pienet kalusteet. Oivalsin myös että minussa saattaisi piileksiä pieni viherpeukalo joten muutamista epäonnistuneista yrityksistä huolimatta, sain parvekkeen kukat kukkimaan. Helsingissä asuessani nimittäin tällainen oli mahdotonta ja niinpä olen unelmoinut tällaisesta jo pitkään. Tämä oodi siis parvekkeille!

Olen tehnyt muutaman kollaasin terasseista sekä ruokapöydistä joiden kaltaisista haaveilen. Jospa jatkan tätä unelmointia, niin ehkä minua vielä joskus onnistaa. Näköjään unelmointi joskus kannattaa ;) Terasseista puheenollen, mikään ei ole ihanempaa kuin syödä kesällä ulkona. Tästä päästäänkiin toiseen aiheeseen nimittäin ruokaan, kattaukseen ja siihen kuinka ruoka yhdistää ihmisiä. Siitä joskus enemmän!